VARTALO VASTARANNALTA

89. Vuosi meni, kysymykset loppui

2007-01-01T13:38:00+02:00

Vuosi meni. Suuri osa vuodesta on ollu äärrimäisen hyvää. Syksy ja ns. talven alku on ollut vähän ankeampaa. Ihme vaivat jatkuvat... johtunevatko omasta mielestä vai mistä, mutta vaivat ovat todellisia. Nyt on leuat kipeänä, kädet ja jalat oli ennemmin. Uskon, että olen mielikuvituksestani nämä vaivat saanut. En viitsi edes etsiä niitä netistä oireiden perusteella, mutta veikkaan, että kaikkea "ei niin kivaa" sieltä löytyisi. Ne kun on joskus päähänsä iskostanut niin siellähän ne sitten on.

On se kyllä aivan saatanallista, että olen voinut taas saada tämmöisen masistelun päälle. Sain lääkäriltä niitä mielialalääkkeitä ja jotenkinhan ne kyllä on toiminutkin.Ankeita vaan kaikki oireilut, mitkä toki voi johtua siitä lääkkeestäkin.

1. Mitä sellaista teit vuonna 2006, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
vietin kihlajaisiani, tein kahta työtä yhtäaikaa, aloitin syömään mielialalääkkeitä.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
eipä ollut erityistä lupausta. Olin kyllä 4 kuukautta juomatta limsaa, mikä on minulle suurta.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
kyl kyl.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Yhden kaverin äiskä kuoli yllättäen.

5. Missä maissa kävit?
Stressimaassa ja muuten maissa.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2007, jota puuttui vuodesta 2006?
täydellistä terveyttä!

7. Mitkä vuoden 2006 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
Nyt ei kyllä jää mitään merkkipäivää mieleen.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
Koulumenestys, työmenestys ja kohtuullisen ehjä juoksukausi.

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
Se, että aina jokaikinen syksy löydän itseni stressaamasta jostain vaivasta.

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
No näitähän taas ei olekaan kuin miljoona!

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Piirrustuslehtiö ja mp3-soitin.

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
J:n, velipojan ja Neidin.

13. Kenen käytös masensi?
oma ja outojen asiakkaiden.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
laskuihin, urheiluun, lääkäriin.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Kodista, terveydestä, piirtämisestä, bänditreeneistä.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2006?
Anatheman Everything.

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:
a) onnellisempi vai surullisempi?
Onnellisempi.

b) laihempi vai lihavampi?
Samaa settiä

c) rikkaampi vai köyhempi?
rikkaampi rahallisesti ja kokemuksellisesti.

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Piirtäneeni, nauttineeni elämästä ja syöneeni terveellisemmin.

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
stressanneeni

20. Kuinka vietit joulua?
Neidin kotona, minun kotona ja bänditreeneissä.

22. Rakastuitko vuonna 2006?
noup.

23. Kuinka monta yhdenyön juttua?
None.

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?
Pako.

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
itseäni sopivissa annoksissa.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Erlen Loe:Supernaiivi.

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Alice In Chains, Ayreon ja Marzi Nyman.

28. Mitä halusit ja sait?
Hyvän elämän, opiskelupaikan, terveyttä, rahaa.

29. Mitä halusit, muttet saanut?
tarpeeksi terveyttä.

30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Stam1na: Uudet kymmenen käskyä

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Kävin juoksemassa ja olin 26.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?
terveys!

33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2006?
valkoista, oranssia, ruskeaa ja mustaa.

34. Mikä piti sinut järjissäsi?
Neiti, juoksu ja lääkärit!

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
Saddamin tappo. Oikein!

37. Ketä ikävöit?
Pappaa

38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?
OT. Ehdottomasti. J on myös kärjessä!

SOI: Muse - Take A Bow = Loistavata!

88. Lääkkeitä = ei stressiä?

2006-12-12T08:59:00+02:00

Koulu on vähissä ennen joulua. Oikeastaan sitä ei enää ole. Stressiä sen sijaan... On se helpottanut, mutta kai sitä vieläkin on. Tai on sitä.

Perjantaina ahdistus taas ylitti sietokyvyn rajat ja ylläri ylläri lääkäriä kävin moikkaamassa. Selitin mikä oikeasti on homman nimi. En kertonut vain kaikkia vaivoja mitä minulla on, vaan kerroin ihan suoraan, että stressaan vaivoista. Stressaan ja mietin kaikkia sairauksia ja vaivoja, tarkkailen itseäni. Sittenhän se lääkäri antoi minulle jotain mielialalääkettä. Pelottihan se. "Pitääkö tässä nyt jo jotain nappeja ruveta popsimaan?" Kuitenkaan tällä ei pitäisi olla mitään haittavaikutuksia, eikä riiippuvuutta aiheuttavia ominaisuuksia. Kuulemma kannattaa kokeilla, koska ainahan sen voi lopettaa.

Lääkkeen vaikuttava aine on serotoniini, jota ihminen tuottaa kyllä itsekin. Eli ei se mitään myrkkyä ole. Sivuvaikutuksia on pitkä liuta, eikä lääke ala vaikuttamaan heti. Hikoilua on ollut ja suun kuivumista. Toisaalta nämähän on myös stressin oireita.

Lihakset on pirullisen jumissa. Hartiat on varmaan NIIN jökissä, että kädetkin oireilee. Juossut kuitenkin olen ja se kyllä endorfiinia tuottamalla parantaa oloa. Ei vaan taida enää saada mitään hierojaa tässä ennen joulua.

SOI: The Sins Of Thy Beloved - Forever = Jonninmoista örinägoottihevimimmimeteliä. Ihan ok!

87. Pelkkää pelkoa?

2006-12-01T17:34:00+02:00

Taas jomottaa, sattuu, pelottaa, ahdistaa. Perkele! Ihmeellistä jomotusta ympäri kehoa. Joka puolella. Viipyy aina hetken jossain ja siirtyy sitten eri paikkaan. Voi olla flunssavirusta joo, todennäköisesti johtuu stressistä. MUTTA, minähän olen varma, että se on jonkun reumasairauden tai muun aivan helvetin tappavan taudin alku taas. Ja minä tiedän sen! En tietenkään ole asiasta varma, sillä enhän muuten tressaisi... Ärsyttävältä joka tapauksessa tuntuu. Minä vaan otan pelon komerosta ja puen päälleni heti kun elimistöni ei ole ihan täydellisen normaalin tuntuinen. Voisin tuon pelko-puvun antaa kierrätykseen.

Siis oikeasti minua vaan sattuu joka paikkaan hetken aikaa, vähän pisteleekin. Mistä helvetistä noita oireita piisaa? aina vaan tulee lisää... Miten tästä vitun stressistä pääsee eroon?!???

SOI: Bill Laswell - Bhajan-Aum = Jotain rentoutushässäkkää. Ihmehyminää, enkä minä ole edes rento.

86. Mikä osa kuuluu ja minne?

2006-11-25T07:37:00+02:00

Onpas nuutunut olo. Koulussa on ihan helvetillisen sekavaa. Liikaa hommia ja niiden paikat vaihtelee ihan poskettoman usein. Pitkää päivää koulussa, sekä töissä. Opettajat lähtee, niitä ei kiinnosta, koska yliope on sen verran erikoinen tapaus. Suorastaan naurettavan joustamaton tyyppi. Ja nainen. Esittääkin sellaista teinityttöä vaikka on selkeästi yli 50. Pojille keimailee. Onhan sen kroppa hyvä, mutta ihan totta: ei kiinnosta! Sitten on aivan perkeleesti ryhmähommia, ja kun ne on eri opetusohjelmien kanssa ristissä, niin teepä siinä jostain yhteistä aikaa. Koulun ruokakin on paskaa. Mutta tyypit luokalla on suurimmaksi osaksi ihan kelpo tavaraa. Muutama mukava tyttö/nainen. Jätkät on ihan ok kaikki. Meille on muotoutunut semmoinen nelikko. Kaksi tyttöstä ja kaksi poikaa. Kaikki olemmme varattuja, joten mitään sellaista siinä ei ole. Vaikka tytöt ovatkin nättejä. Ja vaiston varassa katson aina epähuomiossa varsinkin toisen rintoja.

Vituttaa semmoinen itsensä nostaminen. Yksi nainen luokallamme aloittaa joka helvetin lauseen sanoilla "Minulla on tästä vuosien kokemus." Mitä sitten? Ei minua ihan totta kiinnosta ja jos kerran hän tietää kaiken, niin miksi on tullut vielä opiskelemaan. Tiedän, että kuittaan rouvalle vielä asiasta.

Juoksu toimii ihan mukavasti nyt. Tosin polvihan on edelleen kipeä, samaten oikea pohje. Alaselkäkin pikkusen tökkii. Meillä kuitenkin on ihan uskomaton treeniporukka ja hyvä yhteishenki. Ja hemmetin hyviä treenejä pidetty. Varsinkin tuonne rintarankaan saanut ihan uudella tavalla liikkuvuutta. Kunto on kova, kestäisi vain paikat. Oikeassa jalassa (siinä missä se polvikin vaivaa) on ihan julmetun paljon huonommat voimatasot kuin vasemmassa. Mikä tässä sitten vaikuttaa ja mihin? Koko hommahan voi lähteä esim. selästä. Olenkin nauranut, että akillesjänne ja selkä onkin enää semmoiset, mitkä eivät olisi juoksukauttani pilanneet. No rauhassa tässä nyt vaan.

Tunneilla olen kunnostautunut piirtämällä sarjakuvia. Oikeastaan vanha harrastus vain palasi takaisin. Olisi kiva jos niitä olisi aikaa tehdä enemmänkin. Aika humoristista meininkin Luupäät-hengessä. Kannattaa muuten tsekata moinen sarjakuva. Parempi kuin Aku Ankka.

Neidin kanssa menee taas hyvin. Se vaihtoi pillereitä ja on auttanut kyllä moneen juttuun. Sitä ei satu, se on laihtunut, ei niin kiukkuinen ja mielialatkin heittelee vähemmän. Uutta asuntoa tässä harkitaan, omistus-sellaista. Saisi sitten sen koiran. Malamuutin.

1. Mitä musiikkia kuuntelet juuri nyt, tai jos ei nyt soi musa, mitä kuuntelit viimeksi?
Twilight Guardians - Snowfall. Sepä tässä soi. Ei tuo nyt mitään uskomatonta ole, mutta tuo muistoja mieleen niiltä ajoilta kun itse aloitin bändissä soittamisen.

2. Mitä musiikkia ostit viimeksi?
Ostin Porcupine Treen - Arriving Somewhere...-DVD:n. Aivan uskomaton. Kelpaa kyllä monelle vähemmän raskaastakin tykkäävälle.

3. Mistä musiikista nautit viimeksi livenä?
Katatonia Ilosaarirockissa se taisi olla. Ei ole ollut aikaa kyllä keikoille. Eikä täällä oikein käy hyviä bändejäkään. Mua mitkään Stellat ja Tik Takit innosta.

4. Mistä musiikista et pidä?
Popista. Yleensä kaikki, mitä tulee jostain Kissiltä ja NRJ:ltä on ihan persettä. Alkaa kurkkua kuivaamaan kun semmoista kuuntelee. Kyllä joku Ultra Brakin aika paskaa on.

5. Paljastaako musiikki elämäntyylisi?
Jaa. Ainahan sitä voi väittää, että paljastaa. Hyllyssä on progea joka lähtöön, niin sopiihan siihen järjestelmällisen minäni elämä kuin nenä päähän. Taas toisaalta se musiikki on aika raskasta, joka taas sopii urheiluminääni. Joku taas voisi pitää minua ihan hevarina. En tiedä. Ehkä minä itse löydän siitä yhtäläisyyksiä, mutta tuskin monikaan, joka minut näkee ja aika hyvin esim. koulussakin tuntee uskoisi minun kuuntelevan jotain Opethia.

SOI: U96 - Heaven = Minun nuoruus, Pohjanmaan diskot, tyttöjen pakarat, max. 3 kaljaa. Kaikki oli niin vallatonta.

85. Rutiinielämää?

2006-11-12T13:05:00+02:00

On tapahtunut kaikkea ja toisaalta ei yhtään mitään. Neidillä oli keuhkoputkentulehdus ja minulla flunssaa myös. Jalat on nyt jotenkin kestänyt treenausta ja mielikin on ollut pääosin hyvä. Koulussa on paljon hommia ja töitä on silleen sopivasti. Rahaakin on ihan ok ja olen jopa soitellut. Elämä porskuttaa varsin hyvissä merkeissä eteenpäin. Välillä vaan tuntuu, että kaipais jotain muutakin...

Kyllähän minä suurinpiirtein tiedän mitä tästä puuttuu: Sukulaiset ja seksi. Sukuloimaan ei ole ehtinyt kun on ollut niin pirusti tekemistä. En ole siskoanikaan nähnyt varmaan kolmeen kuukauteen. Serkun näkemisestä on yhtä kauan. Pitää yrittää kyllä siellä serkulla pistäytyä esim. parin viikon päästä. Alkaa hajoamaan pää samassa paikassa kun on sata vuotta.

Seksinpuute ei taas johdu kyllä halun puutteesta kummallakaan. Molemmat ollaan vaan oltu flunssassa ja tujut lääkkeet vähentävät pillereiden tehoja. Tässä nyt odotetaan kummankin lääkityksen loppumista. Toisaalta ei se flunssaisena ole niin hehkeääkään. Nuha kun ei lähde nussimalla.

Pientä kiukkua on ollut tässä ilmassa molemminpuolin. Minä manaan Neidille siitä, että kaikki hänen kaverinsa tekstaavat hänelle vain silloin kun niillä menee huonosti. Ja vaikka heistä ei muuten kuulu mitään, niin heidän tekstatessaan minä jään taka-alalle ja Neiti on poissaoleva. Neiti taas on minulle kiukkuinen jos lähetän tytöille sähköpostia tai puhun koulukavereistani. Heistä suurin osa on alan takia tyttöjä/naisia. Tuppisuunako, perkele, pitäisi siellä istua. En ymmärrä mitä eroa on siinä, että Neiti tekstailee poikien/miesten/ex-heilojen kanssa ja siinä, että minä meilaan kavereilleni/koulukavereille? Minä en koskaan edes tekstaa ex-heiloille ja muutenkin tekstaan kyllä tytöille ylipäätään julmetun harvoin. Kuitenkin Neidillä on oikeus suuttua. Jos minä mainitsen asiasta, on vastaus: "Ei tästä kannata suuttua, nää on vaan kavereita ja ihan tavallisia asioita jutellaan." Pojat ei nähtävästi voi jutella tavallisista asioista. Olenkin aina viesteissäni ja maileissani kysellyt tyttöjen seksielämästä ja siitä, miten voisimme pettää Neitiä.

SOI: Eppu Normaali - Hipit Rautaa = Eihän tätä tarvitse selittää, eihän? Mukanalaulettavat sanat.

84. Kestääkö kroppa, antautuuko aivot?

2006-10-22T13:47:00+03:00

Eipä siellä lopulta siis ollutkaan sitä sydänlihastulehdusta. Onneksi näin. Se tietää sitä, että huomenna saa aloittaa kevyen hölkkäilyn. Tekee hyvää jo pelkkä ajatuskin. Tosin on mysteeri miten jalat ja kroppa suorituu siitä hommasta taas pitkän tauon jälkeen. Eikä tuosta polvestakaan tiedä yhtään mitään vielä. Vaikka kortisonia pistettiinkin, en ole yhtään päässyt sillä juoksemaan. Eli nähtäväksi jää.

Toisekseen alkava jakso on koulussa kyllä aika paska. Paljon pitkiä päiviä, liikaa ihan vääriä opettajia ja liian vähän energiaa kestää niitä. Yksi on oikein erikoisesti ärsyttänyt minua. Nainen, neljissäkymmenissä, kertoo joka ainoan esimerkin omasta perheestään. Se se sitten jaksaa ärsyttää. Vaikka pidänkin lapsista ainakin jollain tasolla, en todellakaan jaksa ihmisiä, jotka puhuvat niistä koko ajan. Se on ihan ok, jos joskus käyttää hyvänä esimerkkinä, mutta joka aiheeseen EI tarvitse löytää esimerkkiä "meidän Ristosta". Se vaan risoo. Hyvänä bonuksena tämä emäntä on iskenyt silmänsä minuun, koska olen aika jyrkkiä mielipiteitä esittänyt. Hän itse toistaa yhtenään, kuinka kaikilla on oikeus mielipiteeseen. Silti minun lausuntoihin hän on todennut: "Ei noin voi ajatella." Ja perkele, miksei voi? Juurihan teen niin. Hän antaa kaikille oikeuden itsensä ilmaisemiseen, muttei hyväksy ajatuksia, jotka sotii hänen omiaan vastaan.

Töitä on myös pakko vähentää. Ei jaksa meikäläisenkään energiamäärällä. Toista, mielekkäämpää työtä, jaksaisi vaikka kuinka paljon. Mutta toisessa pitää olla niin asialla asiakkaiden kanssa, ettei millään aivot jaksa moista painetta.

Tohtorix: älä toki ole pahoillasi. Ei minua haittaa moinen ollenkaan. Pelosta kysyessäsi herkesin miettimään, mitä sitä tosiaan sitten pelkää. Tässä tuloksia:

Tällä hetkellä:
- polvi ei kestäkään juoksua, vaan vaatii jonkun operaation
- Neidillä ei jatkukaan työt helmikuun jälkeen

Yleensä:
- Joku tauti tekee elämästäni helvetin
- Neiti jollain tapaa poistuu elämästäni
- Joku juttu kieltää minulta juoksemisen
- Öljyn loppumisen uhkia, ihmiset on tyhmiä ja tajuavat sen kuitenkin liian myöhään
- Jotain surullista omassa perheessä

Loppuun onnettomuusmeemi:

1. Missä olit kun Tšernobylin ydinonnettomuus tapahtui 26.4.1986?
Minä olin hyvin pieni poika silloin. Olin papan kanssa kotitalomme tuvassa, kun radiosta moinen kerrottiin. Isä sanoi, että yöllä oli satanut ja sade tuntui jotenkin niljakkaalta. En saanut mennä pihalle viikkoon.

2. Missä olit kun Estonia upposi 28.9.1994?
Isä tuli aamuyöstä herättämään. Kuulemma joku laiva oli uponnut Suomen lähellä. Väsyneenä kömmin katsomaan televisiolähetystä. Muistan kuinka kaverini sanoi koulussa että "Heitti sitten lautta lipat." Kyllä se pysäytti silloin. Tiivimmin olin jutussa mukana myös siksi, että suuronnettomuustutkija Kari Lehtola on äitini serkku.

3. Missä olit kun WTC romahti 11.9.2001?
Olin Kuortaneen urheiluopistolla ja salilla treenatessani radiossa naurettiin, kuinka lentokone oli osunut taloon. Pidin sitä lähinnä huvittavana. Kun palasin kämpälle illalla ei televisiosta muuta tullutkaan. Aikamoinen shokki kun näki, mitä todellisuudessa oli tapahtunut, mutta tajusin sen tosiaan vasta illalla yhdeksältä.

4. Missä olit tsunamin iskiessä 26.12.2004?
Heräilin siinä jouluiseen aamuun. Muistan vain, että oli ihan helvetin kylmä ja mummo oli meillä. Asiasta jauhettiin, ehkä vähän turhankin kanssa. Aluksi jännitti, koska perhetuttumme tyttö oli kyseisellä alueella, eikä hänestä kuulunut pariin päivään.

SOI: Testament - The Ballad = Vanhaa ja monille tuntematonta trash-metallia.

83. Mitä sitten?

2006-10-16T23:50:00+03:00

Tohtorix pysäytti minut taas. Mitä minä oikein meinaan? Minkä takia tarvon täällä pelon ja epäluulon harmaassa puurossa? Menee koko elämä ohi ja tulee vielä hankittua jotain aitoa sairautta tällä vatvomisella. Eihän se perkele helppoa ole. Olla nimittäin huolestumatta. Mutta jos pelkään jotain julmettua sairautta ennen kuin sitä onkaan, niin saatta käydä, että kuolen ihan terveenä kompastuttuani kiveen. Kertokaa keinoja millä tästä pelosta pääsee eroon? En ala napsimaan mitään lääkkeitä ja tiedän, että liikunta auttaa...

Menee ihan metsään kun kaikki on täydellistä ja teen siitä ihan paskaa!

Pitäis kirjoittaa kirja. Jostain ihan muusta kyllä. Tekis vaan mieli kirjoittaa joku tarina. Juttu. Vaikka nettiin. Joku mitä vois kirjoittaa vaikka luvun kerrallaan. En tiedä tulisiko siitä mitään tai tykkäisikö siitä kukaan, mutta lukeehan tätä blogiakin joku. Niin.

SOI: Anastacia - Sick And Tired = Niinpä.

82. Olenko lähes hullu?

2006-10-12T11:44:00+03:00

Eipä ole herkkua tämä tämmöinen kotona kyttäys. Mitään ei saa tehdä, siis liikkua. Eli mulle kaikki muu on oikeestaan ei mitään. Pitäis lukea anatomiaa, mutta ei kipeänä oikein inspiroi ajatuksena. Eilen kävin kävelemässä oikein 300m... Oli raskasta. Eli tänään ei kävellä. Pää hajoo täällä sisällä. Tietokone sentään tuli takaisin... En kyllä tiedä onko sekään hyvä asia. Nahkasta, perkele!

Laitanpa listan, mitä oireita olen itselläni huomannut, kun stressaa. Jospa joku netistä apua ( = paniikkia) hakeva voisi näillä rauhoittua...

Stressin oireet:

Pistely iholla. Joka paikassa, etenkin kasvoilla. Paskamaista puutumisen tunnetta.
Lihasnykiminen eli elohiiri. Samaten mitä mielenkiintoisemmissa paikoissa. Silmästä pakaraan.
Pala kurkussa. Ehkä pahin oire. Tuntuu ettei happea saa. Joutuu nielemään koko ajan.
Vatsakipu. Alavatsalla, ylävatsalla. Välillä juuri siellä, missä umpilisäke on.
Päänsärky. Joka puolella päätä. Kovasti tuntuu migreeniltä. Paskaa joka tapauksessa.
Kuumotus poskilla. Niinkuin olisi kuumetta, mutta mitatessa ei näy.
Rytmihäiriö, rintakipu, verenpaine. Pisto rinnassa, kuiin sydänkohtaus. Urheilutausta ei estä.
Näköhäiriöt. Tuntuu, että näet huonommin. Kaikkia epämääräisiä juttuja liikkuu silmissä.
Suun kuivuminen. Janottaa koko ajan ja paha maku suussa.
Lihaskireys. Etenkin hartioissa ja niskassa. Samaten selkä ja reidet jumittaa.
Ummetus tai ripuli. Vatsa ei toimi niinkuin pitäisi. Ulostuleva kuona erilaista kuin normaalisti.
Tärinä ja vapina. Eräänlainen tärinä käsissä. Tai se ei itselläni näy, mutta tuntuu.
Huimaus. Jotenkin pää ei pysy perässä siinä, mitä tekee.
Pahoinvointi. Huono olo. Oksetuksen tuntu.
Muisti pätkii. Ei vaan osaa keskittyä juttuihin ja silloin ne ei tallennu muistiin.
Itsensä tarkkailu. Pienikin pistos tai kolotus tuntuu vakavalta taudilta.
Hermoston herkistyminen. Kun tarkkailet koko ajan, niin myös tunnet pienimmänkin piston heti.
Väsymys. Into kaikkeen on vähän loppu. Nukuttaa paljon, mutta unenlaatu aika heikko.
Pelko. Sairaudet pelottaa. Ihan hulluna.
Haluttomuus. Kaikkeen muuten hauskaan. Seksiin, peleihin, jne...

Siinähän noita. Lisää saatte laittaa jos tulee mieleen. Luulen tämän olevan stressaavalle todella kiva huomata, että vaivat voivat johtua täysin stressistä.

Näin vältät sairauden pelkoa ja pahaa oloa:

Älä etsi netistä oireilla mahdollisia sairauksia! Sieltä tulee ne vakavimmat aina ensiksi.
Älä katso sairaalaohjelmia. Teho-osastot sun muut on kiellettyä kamaa.
Älä lue lääkärikirjoja. Paha olo asuu siellä.
Liiku paljon. Käy lenkillä ja salilla. Aineenvaihdunta toimii paremmin ja uni tulee.
Syö hyvin. Paljon salaattia ja monipuolista ruokaa.
Juttele. Muiden kärsijöiden kanssa, puolisosi kanssa.
Mieti mikä on hyvin. Yleensä tosi moni asia on aivan mahtavasti.
Stressaa vasta sitten, kun jokin on varmaa. Älä pilaa elämääsi pelkäämällä olematonta.

Kylläpä sitä todella onkin ihmeolento. Paljon vaivoja saa vain stressaamalla.

SOI: Ayreon - Waracle = Progemetallia. Aika hämyistä setsuuria.

81. JEE!!!

2006-10-10T14:46:00+03:00

Sydänlihastulehdus! Vittu, vittu, vittu! jee jee jee!!! kuukausi lepoo liikunnasta! kyllä on hienoo! Ja aamulla räjähti oma tietokone. Vuoristoneuvos Tuuraa lainatakseni "Minä luulen, että tänään on elämäni onnellisin päivä!"

SOI: Päässä soi!!!

80. Taasko se alkaa?

2006-10-10T07:22:00+03:00

Tervetuloa kerhoon vaan taas. Stressaa. Eihän se nyt ole syksy eikä mikään, jos ei kunnon stressiä saada aikaan. Kaikki lähti perus flunssaviruksesta. Tai ei se perus ole, se on todella omituinen: vähän kurkku kipeä, kevyesti nuhaa, mutta ei vaan jaksa mitään. Pientä lämpöä nostaa, muttei tarpeeksi. Se kun on tässä nyt kolmatta viikkoa päällä, niin toki alkaa miettimään, että mikä vaivaa. Kävin lääkärissäkin viikko sitten maanantaina: ei mitään. Tulehdusarvot normaalit, lievää rytmihäiriötä ja hidas syke, mikä johtuu ihan juoksusta. Tosi normaalia siis.

Kuitenkin nuo vaivat alkaa nyppiä. Sitten kun ollut näitä työ-, Neiti- ja seuranvaihtojuttuja, niin johan vähemmästäkin stressaa. No minullahan nykyään tulee helpommin noita oikein fyysisiä vaivoja. Tuli näet noin vuosi sitten stressattua aika huolella. Aluksi tuntui käsissä oudolta, hartiat oli jumissa, pää kipeä. Kaikesta tästä hienosti seurauksena ihana vatsakipu. Ja kun tuo virus kuulemma tuntuu keuhkoissa, niin minulla se "tuntuu" sydämessä. Eniten korpeaa tuo kuumotus poskilla ja pään kipu. Sillä minulla ei koskaan ole pää kipeä. Nyt on tietysti aivokasvainkin tässä.

Täällä on monella ollut todennäköisesti sama virus. Kurkkukipua, pientä lämpöä, heikotusta ja keuhkokipuja. Jopa kuukauden kestänyt. Mutta minähän ei voi alistua siihen, että se olisi vain flunssaa. Ei toki. Minullahan täytyy olla jotain vakavampaa, jotain mihin kuolee tai ainakin se tuhoaa juoksu-urani. Voi vittu, tätä mun mieltä.

Ja perusvirheestä oppimattomana sitä pitää netistä selailla noita oireita. Kaikki, jotka kärsivät samasta hypokondriasta ja psykosomaattisista oireista, tietävät mitä tapahtuu, kun googleen laittaa jotain oireita. Juupa juu, siellä hyppää ensiksi silmille syövät, HIV, AIDS ja ystävämme MS-tauti. Sehän vaikuttaakin mielenrauhaan oikein positiivisesti. SAATANA!!! Miksei voi olla normaali, häh?

SOI: Eagles - Hotel California = Onhan tää nyt vähän puhkikulunut, mutta niin olen minäkin.